kuvailija.fi

Kuren siiven alla

Isälläni oli tapana sanoa vielä Siurualla asuessamme, että "lähetään käymään Kuren siiven alla". Liekö sanonta ollut sitten laajemmassakin käytössä, sitä ei vajavainen perimätietoni kerro.

Sain työsähköpostiini viestin, jossa eräs entinen pudasjärveläinen naisihminen valitteli, että nykyiset kaupungin nettisivut eivät muistuta Kurenalan olemassaolosta tarpeeksi. Tuo viesti takaraivossani jyskyttäen päätin lähteä ottamaan kylälle muutaman kuvan, kun saimme vieläpä nauttia kurenalustalaisittain erikoisesta asiasta, nimittäin tykystä. Enpä muista moista nähneeni maalikylissä asuessani ja olen täällä kuitenkin elellyt jo kokonaisen neljännesvuosisadan. Maisemat ovat kuin Syötteeltä konsanaan.

Saapuessani sensseille kaupungintalon pihaan totesin harmikseni, että matalalta kajastava aurinko jäi tämän tästä repaleisten pilvien taa, enkä saanut nauttia sen suomasta värikylvystä kuin ripauksittain. Tallustelin pitkin rauhallista kylänpintaa kohteita etsien ja kipusinpa välillä monimetristen lumikasojen päälle tutkailemaan tavalliisuudesta poikkeavia maisemia. Ja kuten niin monesti aikaisemminkin, sain nytkin hyväntahtoisia neuvoja: tällä kertaa vuorossa oli vanhempi rouva, joka pyysi kuvaamaan koirien jätöksiä pyöräteiden varsilta. Lupasin tehdä työtä käskettyä. Täytyy kyllä näin koiran omistajana itselläkin suuresti ihmetellä, että mikähän siinä kakkapökäleiden keräämisessä on niin vaikeaa?

Jotenkin se tykky vain tuppasi lopulta unohtumaan.

Kuvailija Instagramissa