Tamron AF70-300mm F/4-5.6 LD 1:2 Macro

Otin kokeeksi Jennyn kalustoa testiin ja läksimme lumikenkiemme kera maastoon. Varustukseeni kuului varsin laadukkaan tuntuinen Nikon D7000 ja otsikossa mainittu Tamron AF70-300mm F/4-5.6 LD 1:2 Macro.

Nikonin kuvanlaatu toki on luokkansa parhaimmistoa, mutta canonistina en vain voi käsittää sitä, miksi lähestulkoon kaiken pitää toimia päinvastoin kuin Canonissa ja useimmissa muissakin merkeissä. Lieneekö sitten jotain erikoisuuden tavoittelua, vai mitä lienee, mutta minä en sen takia ehtinyt yhteenkään nopeaan tilanteeseen, vaikka aivojen antamat komennot tulivat lyhintä reittiä, eli selkäydintä myöten suoraan sormiini. Semmoisesta syntyi oikosulku ajukoppaan ja runsasta sadattelua. Lopulta en enää edes yrittänyt, vaan pyrin saalistamaan hidastempoisempia tapahtumia hieman kauempaa. Tärkeimmät käyttökytkimetkin (aukko & aika) tuntuivat toisenlaiseen näppäintuntumaan tottuneelle omituisesti sijoitetuilta ja sormia saikin liikutella oikein olan takaa.

Koska talvinen iltapäivä oli ehtinyt jo melko pitkälle, joutui Tamron toivottua kovempaan testiin. Vakaimeton ja kevyt objektiivi ei antanut anteeksi pienintäkään värähtelyä. ISO olisi saanut olla reilusti enemmän kuin asettamani 800, sillä jouduin nyt näpsimään otoksia turhan suurella aukolla. Koska kohteet olivat myös kaukana, kasvoi polttovälikin turhan pitkäksi ja niinpä suljinaika oli siihen nähden koko ajan liian pieni. Tällaisessa rasituksessa halpa Tamron-raasu näytti sitten huonoimmat puolensa: piirto on pehmeää ja kromaattinen aberraatio jotain ennennäkemätöntä. Laitoin siihen liittyen yhden 1:1-osasuurennoksen alle tarkasteltavaksi. Päivän hämärtyessä entisestään ja pakkasenkin kiristyessä (n. -15°C) Tamronin tarkennus teki sitten tenän ja se palautui entiselleen vasta päästyämme kotiin.

Summa summarum

Putki tuntuu toimivan varsin kohtuullisesti hyvässä valaistuksessa, hieman himennettynä ja lyhyeltä matkalta. Tynnyrivääristymä ja vinjetointi pysyvät suhteellisen hyvin kurissa, tai ainakin olen joskus nähnyt pahempaakin. Makro-ominaisuus on myös mukava lisä, joskaan sitä en nyt ehtinyt enkä pystynyt kokeilemaan. Rakenne putkella on muovinen ja kevyt, ja niinpä vakain olisi enemmän kuin paikallaan. En myöskään valitsisi sitä kuvausreppuuni lähtiessäni Umpihankihiihtojen MM-kisoihin, sillä sääsuojausta siinä ei taida olla niin minkäänlaista. Hinta on tämän putken parasta antia lavean polttovälialueensa ohella.

_DCS4130
_DSC4113
_DSC4149
_DSC4170
  • _DCS4130
  • _DSC4113
  • _DSC4149
  • _DSC4170